Täällä taas. Ihan kiva taas kirjoitella kun pahin kipu alkaa olla ohi. Kun olin lopulta muutaman päivän täällä kotona kontannut ja totesin, ettei niin voi elää, lähdin ensiapuun ja sieltä päädyin osastolle kipuhoitoon. Jo toisen kerran kävi näin. Yhdeksän päivää meni morfiinissa (ei paljon muistoja siis - paitsi ettei aika meinannut millään kulua) ja lopulta viidentenä päivänä annettu kipupuudutus alkoi tuottaa toivottua tulosta ja pääsin kotiin. Viikon päästä saan vielä uusintapiikin, ja jos vanhat merkit paikkansa pitää, olen pian paremmassa kunnossa kuin aikoihin!

Onneksi kaikki ei aina ole niin ruusuista... Kun minä aloin parantua, Tuomas alkoi sairastua. Ensin sillä oli korva- ja silmätulehdus, joihin saatiin lääke viime tiistaina. Sitten perjantaina nousi korkea kuume ja ihoon alkoi ilmestyä pieniä näppylöitä. Vauvarokko, sanoi lääkäri, tarkisti korvat ja totesi että toinenkin korva on tulehtunut. Apteekin kautta kotiin ja uudet antibiootit käyttöön.

Tänään sitten todettiin siskoni kanssa (mittaamattoman arvokas puhelinapuni!), ettei Tuomaalla mitään vauvarokkoa ole vaan vanha kunnon vesirokko. Jatketaan siis sairastelua - ja antibiootin kanssa taistelua! Tuomas tekee kaikkensa, ettei lääke pääse suuhun tai jos suuhun asti niin ei siitä eteenpäin. Sitkeä jäärä tuo pieni mies on. <3

Mutta otsikko lupaa muuta kuin meidän sairaskertomusta. Kyseessä on nimittäin Tiukun uusi(n) pakkomielle: Tuomaan maitopullot! Kun Tumppi lähtee pullon kanssa liikenteeseen, seuraavat koirat kannoilla, ja näin juostaan huoneesta toiseen, kunnes lopulta Tuomas piiloutuu vaunujen taakse, jolloin Onni luovuttaa, mutta pakkomielteinen Tiuku ei voi. Ja sillä on kyllä keinonsa päästä maitopullon luo...

Ja kun se lopulta saa pullon tassuihinsa, se alkaa onnellisena juoda maitoa. Tässä kummitädin ottama kuva todistaa Tiukun ylintä onnen hetkeä viime torstaina.

Kiitos Maikku vielä kerran käynnistä! Oli tosi kiva kun kävit, saatiin vaihtaa kuulumiset ja muutenkin taas jutskata kaikessa rauhassa.

Näissä merkeissä jatkan rästihommia, mulla on aika läjä tekemättömiä yliopistojuttuja kun olen ollut pois melkein neljä viikkoa!