Nonniin, Tikkeliskokkelis jatkoi tänään ansioituneesti tappajakoiran uraansa.
Vuorossa pienen pieni päästäinen, joka ihan viattomasti vain ylitti jalkakäytävän.
Salamannopea gööttini tarttui päästäispoloon ja heitteli sitä pari kertaa ilmaan, sitten kantoi mulle.
Päästäinen oli vielä hengissä, kun putosi selälleen maahan, kömpi raukka pieni jaloilleen ja yritti askeltaa, mutta turhaan. Pari nytkähdystä ja lento päästäisten taivaaseen.
Teki pahaa, mutta minkäs voi. Mun nopeus ei koskaan riitä - tuolle koiralle jään aina kakkoseksi!

Juu, sitä kuollutta päästäistä sitten heiteltiin oikein urakalla, varmaan tosi hienoa kun voi heitellä itse tappamaansa...

(pitäiskö nyt sytyttää kynttilä että päästäinen osaa over the Rainbow Bridge...)