Me vaihdettiin vuosi Varpaisjärvellä maaseudun rauhassa. Oli mielettömän ihanaa ottaa mukaan neljä gööttiä ja lampsia metsään. Ja siis todellakin metsään. Siis sellaiseen, missä ei tarvitse pelätä, että Tiuku juoksee peuranjäljen perässä auton tai junan alle. Ihanaa!

Kamera sattui mukaan myös - tietenkin - ja tässä muutama otos. Kuvien laatu ei tälläkään kertaa pilviä hivele (koskahan sitä jaksaisi perehtyä kameran käyttöoppaaseen...) mutta tunnelma kyllä.

Tässä Tikkelis johtaa joukot namiapajalle (eli mun luo).Siskoni nimesi kuvan: the Killing Dobermans.

mutta ehti välillä kuvaan oikein kunnolla. Olin juuri sadattanut kun siitä ei saa kuvaa. :-)

Sitten vielä Tiukunen päivän alkaessa hämärtää...

ja todellinen helmi on tämä Tiukun ryömimiskuva. Tiukuhan on ryöminyt ikänsä, mutta ei koskaan niin että kamera olisi ehättänyt mukaan!

Aina puhutaan, että göötit ovat kuin pieniä susia. Leevi todistaa väitteen todeksi!

Öh... Nämä eivät ole metsäkissoja, vaan Elsa ja Alma, Katin kissasiskokset.
Pitäähän niistäkin laittaa maininta, koska ovat niin kauniit.

Ja Varpaisjärven sakkiin liittyi vuosi sitten myös Taru-Hippu eli Tau-seekku, maailman kiltein ja kaunein suomenhevostamma (kuva ei tee oikeutta). Riina ratsastaa.

Varpaisjärvellä tehtiin myös historiaa: aloitin siskoni opastuksella (ja innostamana, hän on tehnyt jo kolme isoa!) ihka ensimmäisen ryijyn! Kyseessä on pieni ryijy (ajattelin aloittaa helpommalla, 70 x 80 cm), malli on perinneryijy Köyliöstä. Kaunis tulee - sitten joskus! :-) Kuvassa ryijystä tehtynä ensimmäinen rivi. Siskoni teki siihen tosin 22 solmua ja mallina oli 4. Minä kuitenkin loput. Ja juu, siskoni on ihana, keksi miten voin tehdä ryijyä oikealta vasemmalle, mikä on huomattavasti helpompaa vasenkätiselle.

Sellainen reissu siis tällä kertaa. Tuomas viihtyi todella hyvin serkkujensa kanssa, etenkin serkut vaaleissa kylpytakeissaan uudenvuodenyön hämärässä hauskuttivat pientä miestä. En tiennytkään, että kahdeksankuinen osaa nauraa niin sydämensä kyllyydestä!