Ja näin se kuuluu eli Miinan seitsemän:

1. RUOKA. Ruoka on ehdottomasti tärkeintä elämässä. On paljon muitakin todella tärkeitä asioita, mutta kaikki jää jos ruokaa on tulossa. Sellaista tärkeää ei olekaan, joka ei ruoan vuoksi jäisi kesken. Syön kaikkea mitä eteen laitetaan (ja sellaistakin mitä ei eteen varsinaisesti laiteta) kahdesti päivässä. Vähän liian harvoin, mutta sentään säännöllisesti ja ihan joka ikinen päivä.

2. IHMISET. Ihmiset ovat tärkeitä myös. Toisia tosin hieman pelkään, mutta vanhemmiten olen oppinut, että suurin osa heistä on kilttejä, ja heiltä kannattaa pyytää hieman rapsutusta. Emäntä on minulle kaikkein tärkein ihminen, mutta muitakin tosi suosikkeja on. Tietävät kyllä kun lukevat tämän, joten en mainitse nimiä. En piittaa juurikaan toisista koirista, mutta niiden omistajat ovat kivoja. Toisinaan omin heidät itselleni kokonaan, eikä kyseisen ihmisen omalla koiralla ole enää mitään asiaa oman ihmisensä luo...

3. RAPSUTUS. Ja silittely. Hirmu tärkeitä ja niiiiin ihania asioita koiran elämässä. Koskaan ei voi saada kyllin huomiota, ja joka alkaa minua rapsuttaa saa jatkaa puolestani vaikka hamaan loppuun asti. Se kun vaan tuntuu niin hyvälle.

4. TASSUT. Tassut ovat näkyvä ja tuntuva osa minua. Niillä paitsi kävellään myös kerjätään ruokaa ja rapsutusta. Olen pienestä lähtien antanut ahkerasti tassua, ja jos ei kevyellä kosketuksellä irtoa huomiota niin tarvittaessa tassu lyödään käsivarteen niin että kynnet uppoavat syvälle ihoon. Kyllä muuten auttaa!

5. NENÄ. Nenä on tärkein työkaluni. Se on johdattanut minut jo kohta 13 vuotta  ihanien apajien äärelle, ja viime aikoina sen rooli on korostunut näköni ja kuulonikin heikennyttyä. Nenäni on todella laadukas ja ensiluokkainen. Se haistaa sorsille tuodun leivänpalan satojen metrien päähän. Muun muassa. Nenällä voi myös hieman hoputtaa ihmistä rapsuttamaan...

6. UNI. Varsinkin näin vanhemmiten uni on tullut tärkeäksi. Nukun suurimman osan ajasta ja näen kauniita unia. Nukun erilaisissa asennoissa, lempiasentoni on selällään selkäranka C.n muotoisena ja tassut suorina kohti kattoa. Joskus nukun myös ihan pienen pienenä keränä, se on lämmin ja turvallinen uniasento. Silloin kun en nuku syön tai lenkkeilen tai harjoittelen koiratanssia tai ehkä hieman seurustelen Onnin ja Tiukun kanssa. Koiratanssi onkin mukava harrastus. Olen osallistunut kilpailuihinkin, mutta emäntä sanoo että tulevaisuudessa ehkä vain harjoitellaan omaksi iloksi. Ei haittaa vaikkei kisattaisikaan, kunhan välillä aina tehdääm jotain hauskaa yhdessä! Suosikkiliikkeeni tanssissa on  - yllätys yllätys - tassujen nosto emännän jalkojen noston kanssa samaan tahtiin. Tai niin sen kuuluisi olla, mutta minäpä tassuttelen monesti omaan tahtiini ja paljon!

7. ONNI JA TIUKU. Töppöjalkaiset ystäväni. Toisinaan ne käyvät todella hermoon, mutta loppujen lopuksi en voisi edes kuvitella elämää ilman niitä. Sen huomaa aina kun ollaan oltu erossa. Jälleennäkeminen on mahtavan kivaa!

Koska olen vanha, laitan vielä kahdeksannenkin tärkeän - tähän ikään mennessä tärkeitä asioita vaan kertyy...

8. AUTO. Pidän kovasti autoilusta. Ei ole väliä, ajetaanko autolla pitkä vai lyhyt matka, kunhan mennään autolla. Nuorempana asetuin autoon kuin autoon kuin omaan sänkyyni, ja emännällä on ollut selittämistä miksi hänen koiransa on aivan vieraan ihmisen autossa. Mitäs jättävät ovet auki! Toisinaan tykkään vain makoilla autossa vaikka omassa pihassa ja katsella ohikulkevia ihmisiä ja koiria ja mitä nyt milloinkin ohi kulkee. Tykkään matkustaa myös linja-autossa, ja kerran nuoruudessani menin omatoimisesti linta-autoonkin emännän lainkaan huomaamatta. Ilmeensä oli kyllä näkemisen arvoinen kun astelin bussin takaovesta ulos. Kävin pikku ajelulla - ja ihan ilmaiseksi! Matkustan mielelläni myös junalla, mutta sen jälkeen kun emäntä hankki minulle oman auton ei junaa ole tarvittu.  Varsinkin junien ovista meneminen ja tuleminen olivat huippuhauskaa silloin nuorena tyttönä!

Tässä sitä tassutellaan, kuva on Laukaan tanssikisoista syyskuussa 2006. Emäntä ei muista kuvan ottajaa, pahoittelee. Itse muistan että hänen nimensä on Sanna, ja hänellä on bordercollie Jimmy. Toivottavasti muistan oikein! (saa korjata jos muistan väärin)
177921.jpg

Haastan Uman Nadja-kissan kertomaan omat seitsemänsä (Tiuku tuskin on yksikään niistä...) ja tietenkin rotuveljeni Romuluksen!