Hiljaista ollut täällä Onnin maassa, kun me oltiin kaikki reissussa.
Mä olin Umanoma Taikurimerlinin autonkuljettajana Englannissa, omistajansa Umakin oli luonnollisesti mukana. Lennettiin Lontooseen, mistä vuokrattiin oikein kätevä Peugeot 307 ja sitten ajeltiin Horshamin suuntaan, missä vierailtiin Kyra Kyrklundin talleilla. Mielettömän upea paikka!
Matka jatkui, Billingshurstin lähellä syötiin pienen kylän lämminhenkisessä pubissa, jossa tarjoilija pakkasi ison kassillisen koiranruokaa Mellille, jolle eivät omat eväät maistuneet. Hyvää palvelua kerrassaan!
Oxfordia ennen löydettiin kylä kuin suoraan Emmerdalesta, East Ilsley, missä yövyimme upeassa lammastila-b&b:ssä. Perhe kohteli Melliä kuin kuningasta, hän oli The Very Important Dog from Finland going to _the_ Crufts, ja me ihmisetkin siinä siivellä saatiin luksusluokan palvelua.
Birminghamissa yövyimme Hiltonissa, joka ihmetyksekseni ei kyllä ollut ihan niin luksusta kuin nimestä voisi odottaa - East Ilsleyn b&b voitti sen kyllä! - mutta hotelli on aivan NEC-hallien vieressä, joten meillä oli vain kävelymatka näyttelyyn.
Ja... TADAA!
Melli voitti luokkansa ja oli 21 uroksesta neljänneksi viimeinen, joka poistui kehästä. Englannissa ei sijoituta, mutta sikäläinen harrastaja ja kolmen göötin omistaja oli sitä mieltä, että Melli oli neljänneksi paras uros.
Kotimatkalla, eli matkalla Lontooseen, yövyimme East Rugbyssä Ibis-hotellissa, mistä jatkoimme perjantaina sitten Heathrowlle.
Koirat majailivat hienossa koirahoitolassa Vihdissä (luullakseni se oli Vihtiä...), missä olivat viihtyneet erinomaisesti: haukkuneet tientenkin muilta korvat lukkoon ja kaivaneet juoksutarhan täyteen kuoppia!
Tiuku tapansa mukaisesti hurmasi hoitajansa, ensimmäiset sanansa kun hain koirat olivat:toi Tiuku on sitten ihana!
Onni oli suhtautunut hoitajaansa maltillisemmin, mikä mammanpojalta olikin ihan odotettavissa, ja Miina loisti porukan fiksuimpana!
Jälleennäkeminen oli puolin ja toisin riemukas (ja äänekäs), ja seuraavana yönä, jonka vietimme Umalla, koirat eivät jättäneet minua silmistään.
Kotiuduimme Tampereelle eilen, ja kyllä koiria nukutti! Olin ajatellut vähän treenata tulevia koiratanssin SM-kisoja varten, mutta eivät koirat jaksaneet. Tänään aloitimme päivän reipaalla 1,5 tunnin metsälenkillä, ja iltapäivällä kyllä treenataan. Kunhan löydän jostain cd-soittimeni, alan etsiä Onnille biisiä - pitää tietää sekin ennen kuin ilmoaika menee umpeen. Vai onkohan se mennyt jo.... Apua, pitää heti mennä Tahtitassujen sivuille tarkastamaan!
Tällainen viikko meillä siis, oli tosi hieno käydä _the_ Cruftsissa ja ennen kaikkea Englannissa, missä en ollutkaan vielä käynyt aikaisemmin. Tapasimme tuttuja sähköpostilistoilta ja pitkästä aikaa myös gööttieni kasvattaja Marjan, joka asuu kylläkin Säkylässä, mutta pitää näköjään mennä Birminghamiin asti että hänetkin näkee.... ;-)
Nyt koittaa taas arki, täytyy mennä ja kohdata se. Ehkäpä tänne ilmestyy kuviakin jos ne vain onnistuivat!