Juuh, Tikkeliksen tottisdebyytti ei mennyt ihan niin kuin olin kuvitellut. Koira, joka esittää lähes idioottivarmasti sellaisia vähintään kasin suorituksia ei tehnyt yhtikäs mitään. Tässä on nyt pohdittu syytä moiseen patsasteluun, suurin lienee juuri ennen koetta noussut tuuli, joka mekkaloi sitten puihin vasta puhjenneissa lehdissä, toinen syy lienee puhtaasti reissuväsymys. Tiukuhan oli viikon hoidossa ja vain päivän kotona ennen koetta, ja sunnuntaina se vain nukkui koko päivän, ei lähtenyt edes pihahommiin!

No, tässä tämä meidän räpellys siihen asti kun päästiin (tuomari kyllä kovasti rohkaisi jatkamaan, mutta ymmärsi keskeytyksen, kun kerroin ettei koiralla varmaan ole nyt kauhean kivaa kun ei tee mitään):

Luoksepäästävyys 10: tässähän ei pitänytkään olla mitään kummallista, Tike päästää kyllä luokse.

Paikallaan makuu 2 min 5: Tiuku meni maahan vasta toisella käskyllä, ja maatessaan se haukkui jokaisen tuulenpuuskan. Nousi perusasentoon vasta kolmannella käskyllä, jota myös autettiin reippaalla käsimerkillä. Tuomarilinja siis melkoisen - höm... antelias... ;-)

Seuraaminen kytkettynä 5: Tiuku ei lähtenyt liikkeelle kolmannellakaan käskyllä, vaan raahautui raukka lopulta hihnan mukana. Seuraamisesta ei tietoakaan, haahuili ihan kuin olisi ollut hihnalenkillä, perusasennoista ei koskaan ilmeisesti kuullutkaan! Tuomari perusteli vitosen sillä, että hihna ei kiristynyt missään vaiheessa.

Seuraaminen taluttimetta 6: Tiuku lähti liikkeelle ehkä jo neljännellä käskyllä, ekan käännöksen jälkeen se alkoi esittää parasta seuruutaan, joka kestikin sitten seuraavaan käännökseen asti. Sitten se taas haahuili omia teitään, tosin pikkasen aina sinne päin minne minäkin olin menossa. Tuomari antoi kutosen koska väläytti kymppitasoa - koira siis selvästi osaa!

Maahanmeno suraamisen yhteydessä 0: Tästä sanoin että otetaan nolla, kun Tiuku ei vielä neljännelläkään yrittämällä lähtenyt seuraamaan. Istui vain ja katseli taakseen, missä lehdet puissa kahisivat. Ilmoitin tässä vaiheessa, että keskeytän kokeen, liikkeenohjaaja ehdotti vielä luoksetulon kokeilemista. Joten...

Luoksetulo 7: Tiuku lähti toisella käskyllä, laukkasi sentään reippaasti ja asettui poikittain istumaan mun vasemmalle puolelle. Tuomari perusteli seiskan sillä, että lähti hienosti (sillä toisella käskyllä) ja tuli hyvin reippaasti.

Että näin. Sitten me lähdettiin kotiin pihahommiin.

Mitä tästä opimme?

Että koira ei osaa jos tuulee niin että kukkapurkit lentelevät. Koiran kanssa on harjoiteltu räntäsateessa, lumituiskussa, lumisateessa, vesisateessa, kuivalla ja märällä ruohikolla, kuivalla ja märällä asfaltilla, kuivalla ja märällä hiekalla ja mattopohjaisessa hallissa. Mutta koiran kanssa ei ole harjoiteltu tuulessa, joka ylsi varmaan myrskylukemiin puuskissa. Eli harjoittelemme tuulessa - onneksi Eteläpuistossa tuulee aina, joten paikkakin on jo katsottuna!

Lisäksi opimme, että koira, joka esittää kehän laidalla täydellistä kontaktia ja intensiteettiä ei tee samaa välttämättä kymmenen minuuttia myöhemmin kehässä. Tähän on löydettävä ratkaisu!

Itse en jännitä kokeissa, mutta ehkä minussa jokin kuitenkin muuttuu. Mikä? Siitä on saatava selvää!

Me ei kuitenkaan lannistuta eikä periksi anneta, koirahan kuitenkin hallitsee liikkeet - nyt pitää ottaa haltuun vielä koetilanne erilaisissa olosuhteissa! Pitää saada koirakin ymmärtämään, että kokeissakin on kivaa, ei vain treenatessa... :-)